Multa vaaditaan niin paljon

ja odotetaan etten loukkaannu,

vaikka petetäänkin lupauksia

ja suututaan jos en itse

tee oikean kaavan mukaan.





Istun vain hiljaa

enkä kuuntele,

kun muut ovat kaukana,

ne juttelee kun itse ilma



seisoo tuolla jossain.





Ja tunteettomasti ne hymyilee:

"Tiesitkö, että silläkin on ehkä joku,

tiesitkö, että sä olet taas yksin

ja tiesitkö, kyllä mä tiedän,

että et sä koskaan pety."





Viimeksi eilen petyin

ja tänään itkin.





Mutta mähän olen niin vahva

ja kestän mitä vaan,





että mulle voi vaikka huutaa

ja sanoa tyhmäksi, kohdella olemattomana

ja mä vain nauran.